Ajatustenvirtaa?

Moi. En ole kirjoitellut vähään aikaan koska...

Niin, aluksi ajattelin että, tähän syynä olisi se että vallitsevan maailmantilanteen takia, ei ole mitään ajatuksia mutta, hetken tuumittuani huomasinkin että juuri vallitsevan maailmantilanteen takia ajatukseni virtaavat yli äyräiden. Sitä huomaa yhtäkkiä ajattelavansa jotakuta ihmistä jota ei ole nähnyt vuosiin. Mitenköhän silläkin menee, varsinkin nyt kun kenellekkään ei kuulu juuri muuta kuin Koronaa.

Ehkä oikea syy sille etten ole juuri istunut alas kirjoituskoneen ääreen on se etten ole yksiselitteisesti ehtinyt. Se onko kiire Koronasta vai itse aiheutettua, en osaa sanoa. Enkä sen enempää edes ala kiirettäni selittelemään.

Kuten jo mainitsinkin, on viime aikoina ollut ajateltavaa. Sitä miettii miten kenelläkin menee, suunnittelee että mitä tekee kun tämä kaikki on loppu, pohtii miten tämä sai alkunsa ja miten se on vaikuttanut, noh, kaikkeen ja niin edelleen. Tästä kaikesta huolimatta pysyn kannassani jonka kerroin aikaisemmin ja pyrin pitämään tämän mahdollisimman Korona vapaana vyöhykkeenä, enkä haluaisi alkaa sitä puimaan sen enempää.

Ajattelinkin siis että nyt voisin kirjoittaa itse kirjoittamisesta. Miten tekstini syntyvät? Ihan tarkkaan en tiedä pääkoppani sisäisiä liikkeitä, mutta vaikka nyt olen jo pariin kertaan kertonut että ajateltavaa on enemmän kuin ennen, en silti usko että se on täysin totta. Nähkääs, uskon että ajatustoiminta on aina vakio. Et yksikertaisesti pysty ajattelemaan useampaa ajatusta kerralla. Focuksesi on täysin vain yhdessä asiassa ja niinpä pystyt ajattelemaan vain yhtä asiaa kerrallaan. Sitä että kuinka pitkässä jonossa ajateltavat asiat ovat, niin en osaa sanoa.

Usein miten myös se aivojen mielestä paras aika ajatella ja purkaa ajatusten jonoa on silloin kun pitäisi alkaa nukkumaan ja tyhjentää ajatukset. Miten varmimmin juuri tällöin, muutamaa hetkeä ennen kuin nukahdan, minulle tulee ne parhaat ajatukset joista kirjoitan tekstini. Paskempi puoli on vain se, etten aamulla enään muista ideoita "jotka ovat niin nerokkaita ettei niitä voi unohtaa!". Ja tässä minä taas olen, kirjoitan tekstiä vailla sisältöä ilman yhden yhtäkään ajatusta.

Tiedän mitä nyt ajattelet. Miksen kirjoita ajatuksiani ylös kun ne putkahtavat mieleeni? No katsos kun silloin minun mielestä se nukkumisen yrittäminen on huomattavasti tärkeämpää. Ja niin, jos alkaisin jokaista ajatusta kirjoittamaan ylös, kirjoittaisin tekstinikin mitä varmemmin yöllä, joka sitten taas on pois päivän valveilla olo ajasta.

Summa summaarum, paras konsti kirjoittaa on ajatuksen kanssa. Ja hyvät tekstit syntyykin kun hetken mielijohteesta istuu alas ja alkaa kirjoittamaan sitä hyvää ajatusta mistä sai kiinni. Sitä minä vaan että jos joskus muistaisin sen mitä piti kirjoittaa niin kaipa tekstinikin olisi jotain oikeasti idearikasta, eikä vain sanoja peräjälkeen.