Aika

Aikahan on siinä mielessä mielenkiintoinen käsite ja suhdanne että sitä on hyvin vaikea konkreettisesti näyttää.
Siis pituuteen sentti on sentti, metri on metri ja kilometri on pitkä matka taivaltaa paljain jaloin.
Kyynärä on tasa 45-70 cm.
Poronkusema on noin 7.5kilometriä.
Peninkulma on tarkalleen se matka jossa koiran haukunta kuuluu tyynellä ilmalla ja päivämatka on kaksi peninkulmaa, matka jonka ihminen jalan päivässä kulkee (kengät jalassa).

Kilo painaa tasan 1000grammaa ja niitä kun laittaa tarpeeksi päällekäin tulee raja vastaan joka ei enään nousekkaan.
Naula on 32 luotia ja sentneri on taasen 100 naulaa.

Kaikkea voi siis mitata ja vertailla eri mittataulukoiden mukaan.
Eri laatikotkin voi siis laittaa järjestykseen joko pituusmittojen tai painojen mukaan,
mutta vaikkapa kymmenen lähes identtistä pahvilaatikkoa on kenelle vain liki mahdoton tehtävä laittaa ikä-järjestykseen ulkonäön mukaan.
Hän joka on pahvilaatikot tehnyt tietää tietysti mikä loota on vanhin ja niin edelleen mutta aikaa, tai edes sen syömähampaan jälkiä ei silmällä näe.

Sitäkään ei oikein voi sanoa että mikä on vaikkapa lyhyt aika.
Meinaan siis sitä että, omasta mielestäni meidän rakkaan Isänmaan tuoreimman hallituksen tulisi ehdottomasti ottaa ohjelmaansa lakialoite joka kieltää "nopeet pikku keikat".
Ei ole "nopeita pikku keikkoja", sen tietää tasan tarkkaan että jos joku tarjoaa "nopeeta pikku keikkaa" niin sitä se ei tule olemaan.
Ja tämä on se ajan mittaamisen vaikeus. Onko keikka nopee jos siinä menee tunti vai päivä?
Vai pitääkö se määritellä niin että keikka on nopee jos se vie vähän aikaa jostain tärkeämmästä?
Siis jos olisi luvassa joutenoloa vailla tointa viikon verran niin keikka on edelleen nopea jos siinä menee alle tuo viikko?

Toinen esimerkki ajan mittausvaikeuksista tai oikeastaan siitä että mikä kenellekin on oikea aika, on kananmunat.
Jos haluaa keittää yhden täydellisen 7minuutin munan, on kattilaan laitettava vähintään tiun verran munia jotta saadaan yksi täydellinen.
Seitsemän minuuttia samassa kuumassa vedessä ei ole kuitenkaan sama aika kaikille.

Olen jälleen päivän vanhempi, mutta missä se näkyy?

Tiedänkö tänään jotain enemmän kuin toissapäivänä? Taivunko nyt vähemmän kuin viikko sitten? Tai yllänkö nyt pidemmälle kuin koskaan aiemmin?
Kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin vastaus on ehdottomasti ehkä. En tiedä sillä millä minä niitä vertaan?

Tiedän ainoastaan sen että olen valmis siihen mihin pystyn ja kykenen.
Vanhainkotiin en ole valmis asettumaan, enkä oikein edes perheelliseksi mieheksi. Tai en tiedä..
Olen kuullut ettei kukaan ole valmis isäksi tai äidiksi, siihenkin opitaan ajan mittaan.
Niin taas tuo aika ja milloin on valmista.
Onko valmis vanhempi kun naperon napanuora on katki vai kun taapero tepastelee?
Vai vasta kun päästään ripiltä tai lapsesta tulee täysi-ikäinen aikuinen? Vai onko se sittenkin elämänmittainen koulu?
Vai olenko ikinä valmis hankkimaan lapsia?
Tiedä näitä, eikä todellakaan ole tämän hetken aihe miettiä tätä. Mietin sitten kun sen aika on ja ihan oman ajan kanssa.

Joka tapauksessa kuitenkin on jonkun asian tekeminen tyhmää jos joku sanoo että nyt on aika.
Mistä helvetistä se toinen sen tietää kuinka kypsä sinun 7minuutin muna on?
Ja on vieläkin tyhmempää tehdä jotain jos yksiselitteisesti ei ole valmis.
7minuutin muna ei ole valmis kolmessa minuutissa, oli siinä vedessä asteita kuinka.